| Arco ja Eija 的个人资料Hollanninpaimenkoirat Ar...照片日志列表 |  工具  帮助 |
|
2009/2/13 Kepalta tikit poisTänään käytiin Kepan kanssa Sykkeessä otattamassa tikit pois. Haava oli eläinlääkäri Tiiun mielestä parantunut super hienosti. Ihan yhtä hienosti osasi Kepa köllötellä kyljellään kun tikkejä otettiin pois. Vähän löyhytteli parfyymin tuoksua päästään, jännitti vissiin. Kepan pää todella haisee voimakkaan myskiselle, hajua erittyy mielestäni sellaisessa tilanteessa kun sitä jännittää.
Muutenkin tytsy käyttäytyi hienosti. Yritti kyllä lähteä toisen koiran haukkumiseen kaveriksi mutta uskoi kieltoa, ja rauhoittui makailemaan jalkoihini.
Muuten ollaan lenkkeilty ja eletty normi elämää. Meidän abi on penkkarinsa viettänyt ja saanut kurssitieodetteenkin eli tiedetään miltä lukion päättötodistus tulee näyttämään. Hienosti on Sandra koulunsa hoitanut, päästötodistuksen keskiarvoksi tuli 8,96 eli niinkuin Sandra sanoo, että ysi.
Eipä muuta tällä kertaa... 2009/2/9 Meikän "sairausloma" loppuuHuomenna on paluu työarkeen. Kepan kanssa ollaan tehty normilenkit eilen sekä tänään. Haava on ok, olen putsaillut sitä ulkoilun jälkeen. Pientä turvotusta on toisella puolella haavaa. Kepa ei arista haavaa ja antaa putsailla sitä hyvin.
Arcon kanssa tehtiin normilenkki myös. Eilen se lenkkeili illalla Karin kanssa ja oli kuulemma rähissyt eräälle saksanseisojalle. Samainen koira tuli vastaan tänäänkin mutta pientä puhinaa lukuunottamatta ohitus meni hienosti. Sanoinkin koiran omistajille, että Arco oli kuulemma rähissyt heille eilen. Tähän miehen kommentti oli, hieman huvittuneena, että "miehesi ei taida oikein handlata koiraa". No, pääasia, että tänään Aron kanssa meni ohitus hyvin. Sanoinkin Karille, että Arcon kanssa on mentävä reilusti ja päättäväisesti, eikä jäädä haahuilemaan mihinkään.
Koska Kepan aivoista on jokin osa poistettu, niin sen kanssa ohitukset eivät menneetkään niin hienosti. Hyvä, että se ei hypännyt perävaunullisen tukkirekan pyöriin. Kepalla ei selvästikään ole itsesuojeluvaistoa pätkääkään. Lisäksi se yritti urputtaa ohitettavalle koiralle, joka kyllä ylsi samoihin suorituksiin kuin Kerttulikin. No, kunhan tikit saadaan pois, niin pääsee tytsy enimpiä höyryjä päästelemään vaikkapa koirapuistoon tai pidemmälle lenkille.
Arcon kanssa harjoiteltiin tänään köyden nostoa ja luovuttamista minulle. Lisäksi piilottelin koirille nameja ympäri kämppää ja ne saivat ne sitten etsiä. Kepakin on tässä hommassa rauhoittunut, ylimäärääinen häseltäminen on loppunut. Arco puolestaan tekee tässä hommassa tarkkaa ja täsmällistä hommaa rauhallisesti. 2009/2/8 SilmäpeilaustaArcolle ja Kepalle on varattu silmäpeilausajat 20.3. perjantaiksi. Olin laittanut nimen "peilausvarauskirjaan" ja Sykkeestä soiteltiin, että olisi aika tarjolla. Sittenpähän nähään mistä koiruuksien silmät on tehty. Arcon kanssa ollaan harjoiteltu silmien katsomista, toivottavasti sille ei tarvitse kyseiseen operaatioon laittaa kuonokoppaa...
Täytyy treenailla asiaa vielä, että ei olisi sitten maaliskuussa koiralle niin vaikea juttu. 2009/2/7 KoirapuistoiluaKepa jätettiin toipilaana kotiin ja lähdettiin Arcon kanssa koirapuistoilemaan. Arco siis treffasi puistossa Pilan. Puistoilu sopii Arcolle hyvin se viitsii juosta siellä lähes koko ajan eikä Pilakaan huonommaksi jää. Anulla oli mukana myös Isto ja Laikku, ne eivät juoksemiseta olleet niin innoissaan. Laikku olisi kyllä mielellään leikkinut jotain repimisleikkiä minun kanssani
 . Aamulla harjoiteltiin Arcon kanssa lelun lattialta nostamista. Laitoin köyden lattialle ja Arcon piti nostaa se ja antaa miulle. Nopeasti se pääsi juonesta kiinni. Pitäisi investoida noutokapulaan. Vähän lisää harjoitusta nostamiseen ja luovuttamiseen, ja sitten päästään ottamaan etäisyyttä. On se vaan fiksu poika.
Epäilen, että Kepan mahalaukusta on leikattu osa pois. Ruokaa jää joka kerta syömättä. Samoin sille on annettu joku energiapistos, siitä on tullut ihan mahdoton. Saa nähdä kuinka tytsyn käy kun huomenna ei enää kipulääkettä anneta. Haava näytää hyvältä, tikit tosin ovat himena löystynneet tai iho on antanut myöten. Asiaa täytyy seurata. Putsasin tänään haavaa antiseptisellä liuoksella. Huomenna on Kepan kanssa tehtävä jonkinmoinen lenkki, energiaa täytyy kanavoida johonkin. 2009/2/5 LöhöilyäEilen illalla otettiin Kepalta haavateippi pois. Haava on parantunut tosi hienosti. Haava on todellakin aika pitkä ja tikkejä siinä on 11kpl. Haavan ympärillä on ihossa verenpurkaumia mutta turvotusta ei ole juuri ollenkaan. Haavasta ei myöskään ole mitään eritettä vuotanut ja voitaisiinkin todeta, että ihan ummessa on. Kipulääkettä olen vielä antanut ja meinasin antaakin sen viisi päivää eli lauantaihin asti. Yöllä Kepa oli aika levoton mutta uskon sen johtuvan makuuhuoneen lämpötilasta. Kolmen maissa avasin ikkunan ja nukuttiinkin sitten ikkuna auki, Kepakin rauhoittui nukkumaan.
Arcon kanssa käveltiin tänään peruslenkki ja Kepakin pääsi pienellä kävelylle eka kertaa operaation jälkeen. Kepalla kyllä tuntui olevan aivan liikaa virtaa ja remmikäyttäytyminen vähän hakusessa...
Sandralla oli tänään tekstitaidon ylioppilas koe, ja sen "kunniaksi" Sandra on alkanut oksentamaan. Eli, jihuu ja jippii, meillä on oksennustautia. Toivon, että jos se on iskeäkseen minuun niin tulisi sitten heti, kerkeäsi mennä ohi nyt loman aikana. Toivotaan että Sandran kohdallakin tauti olisi nopeasti ohi menevää lajia koska ensi maanataina on ruotsin yo-kuuntelu, tiistaina englannin kuuntelu ja keskiviikkona ranskan. 2009/2/4 Kepa on paranemaan päinKepa on parantunut tosi nopeasti. Tänään olisi mielelään jo riehunut Arcon kanssa, ja Arco varsinkin olisi halunnut tyttöä retuuttaa. Jouduin koiruuksia toppuuttelemaan ja Kepa onkin ulkoillut pihassa remmissä.
Yöllä Kepa oli jotenkin kummasti tunkenut kaulurista huolimatta itsensä sängyn alle. Jouduin vetämään kaulurin sen pään yli ja sitten vetämään koko koiran etujaloista pois sängyn alta. Ilmeisesti makkarissa oli Kepan mielestä liian kuuma. Heräsin aamulla koiran liikkumiseen sängyn alla. Haavan suojana on vielä haavalappu, jonka meinaan huomenna ottaa pois. Haavalapun reunalla näkyy punaisia mustelman tapaisia jälkiä, luulin ensin, että haava olisi vuotanut tuon sängynalusepisodin vuoksi. Mutta kun pyyhin ihoa ei siitä lähtnyt mitään, joten oletetaan että ovat mustelmia. Saa nähdä miltä haava näyttää. Selvästi se Kepaa hieman kutittaa, se yrittää takajalalla kuopsuttaa haavaa. Olen varovasti haavaa painellut mutta ei Kepa näytä sitä aristavan. Uskoisin, että se on parantunut hyvin.
Tänään on ollut ihan lötjäyspäivä. Arcon kanssa tehtiin peruslenkki ja leikitin koiraa tuolla pyörätiellä. Taisteltiin remmistä kun ei tullut lelua otetuksi mukaan. Meillä molemmilla oli mukavaa. Ja varmaan oli ohi ajavilla autoilijoillakin kun Arco roikkuu remmissä ja minä pyörin itseni ympäri niin, ettei koiran jalat ole maassa. Niin, Arco siis piti remmistä suullaan kiinni eli en pyöritellyt sitä kaulasta. 2009/2/3 ToipilaitaEka yö leikkauksen jälkeen on nyt takanapäin. Illalla Kepa oli vähän levoton, halusi välillä ulos ja sitten kuitenkin heti sisälle. Sisällä seistä jökötti paikallaan...Vissiin tikit kirrasivat ja olo oli muutenkin surkea. Yökki vähän vettä illalla eikä suostunut juomaan, syömään, pissimään muusta puhumattakaan. Eikä suostunut päästämään minua silmistään vaan köpötteli perässä joka paikkaan.
Puoli yhdeltä yöllä nostin Kepan sänkyyn viereeni, valehtelemata se kaatui suorilta jaloilta kyljelleen ja nukkui aamuun saakka. Viiden maissa aamulla havahduin, että pitäisikö Kepaa käyttää ulkona mutta ei tarvinnut. Se nukkui peräpää reisieni päällä selällään, siis siillen holskumaisesti. Ajattelin, että nukkukoon sitten. Seittämän aikaan laskin koirat pihalle ja Kepakin sai ainakin pissittyä. Veikkaan, että muutakin tuotosta tuli. Sitten nukuttiin vielä pari tuntia. Yheksän aikaan annoin Kepalle lääkettä (Flexicam) ruokaan sekoitettuna. Jauheliha kasvismössö ei tytsylle kuitenkaan kelvannut, joten potilas sai herkkuruokaansa eli kissan tölkkiruokaa. Tämä siksi, että saattiin lääke annettua. Illalla Kepa söi broilerin siipiä, jotka maistuivatkin hyvin. Pihalla ollaan oltu remmissä koska, kipulääke vaikuttaa tosi tehokkaalle, tytsyn tekisi mieli rieuhua Arcon kanssa.
Anu kävi kahvilla ja lonkka/kyynärlausuntokin tuli Kennelliitosta. Kepalla onkin, yllätys yllätys, lonkat BB ja kyynärät OO. Lonkat olivat paremmat kuin Anun kanssa osattiin odottaa. Hyvä, että lonkat ovat ok:t, ehdin jo miettiä miten meidän lenkkien käy tulevaisuudessa jos lonkissa olisi vikaa.
Tänään ollaan muuten vaan patsasteltu kotona eikä Arcokaan ole vielä päässyt lenkille. Kepan tekisi mieli mahaansa vähän tutkailla, joten sitä pitää vahtia. Aikataulut optää sopia Sandran kanssa, niin sitten on jompikumpi Kepan vahtina. Jos Kepa paranee tätä vauhtia niin loppuviikosta se alkaa olemaan kunnossa. Tikinpoisto on 13.2 perjantaina.
2009/2/2 Kepa sairauslomallaNo niin. Tänään on Kepa alias Kebne käynyt sterilisaatioleikkauksessa. Nyt tytsy nukkuu tuolla makkarissa mihin olin jo aiemmin siirtänyt sen nukkumapeitot. Leikkaus oli kestänyt normaalia pidempään koska Kepan kohtu ym. sijaitsivat lähellä selkärankaa eli niitä oli jouduttu sieltä "vähän" kaivelemaan, näin ollen leikkaushaavakin on normia pidempi. Eläinlääkäri Tiiu sanoi, että laittaa normaalisti sterilisaatiohaavaan itsestään sulavat tikit mutta Kepalla on nyt päällimmäisenä poistettavat tikit haavan koosta joutuen. Lisäksi Tiiu kertoi, että munasrjat ovat kiinnittyneet (muistaakseni) munuaisiin sellaisella säikeellä, joka voi olla pidempi tai lyhyempi. Kepalla se sitten oli tosi lyhyt. Muuten kohtu ym. olivat normaalit, joten ei koirassa mitään vikaa ollut.
Kepa käytäytyi mallikkaasti eläinlääkärissä. Meni mielellään sisälle ja makaili jalkojeni juuressa kun odoteltiin omaa vuoroa. Eikä haukkunut muille sisällä olleille koirille. Oli kuulemma ollut kiltisti myös herätessään. Ainoastaan ei suostunut kävelemään operaation jälkeen, joten jouduin kantamaan sen autoon ja autosta kotiin sisälle. Lisäksi se mukoilee minua hyvin syyttävän näköisenä, joten saattaa olla, että suhteemme on hieman kärsinyt
 . Kepa sai vahvat särkylääkkeet ja tikkien poistoon mennään 10-14 päivän päästä.Sillä aikaa kun Kepa oli eläinlääkärillä me, Arco ja minä, käytiin kävelemässä Voikaaan lenkki. Ilma oli tosi kiva, keväinen auringonpaiste.
Sandralla alkavat torstaina ylioppilaskirjoitukset ja Kari lomaille tämän vikkon Las Palmasissa. Minä puolestani olen Kepan hoitolomalla tämän viikon. Tällaista täällä ja nyt jännitetään, että milloin Kepa suvaitsee tehdä sen isomman hädän ja sen pienemmän hädän.
2009/1/18 Pohdintaa ja mietintämyssyn pitoaKaikenlaisia asioita on tullut viime päivinä mietittyä. Ja vällillä aivoratas lyö tyhjää
 . On tullut pohdiskeltua, että voiko koirien kanssa käyttää rauhoittavia singnaaleja väärin ja voiko koiraa oikeastaan palkata tunnetilasta (tää tuli mietintämyssyyn kun lueskelin jotain PP;n ketjua). Sitten on tullut mietittyä tota Kepalle tehtävää sterilisaatio + hammasoperaatiota. Tätä lähinnä siksi, että mietityttää, että jos koiran on todella "kaksinkertaisen" kipeä niin pitäisikö hammasjuttua siirtää ja operoida tulevaisuudessa sitten ylä-sekä alahampaat samalla kertaa. Käytännössähän se sitten tarkoittaisi, että tässä ekassa operaatiossa hoidettaisiin alapää ja tulevaisuudessa yläpää. Todennäköisesti päädynkin tähän ratkaisuun. Kaikenlaisia juttuja on tullut mietittyä. Haluaisin tulevaisuudessa kolmannen ja ehkäpä neljännenkin koiran. Vuosi 2010 olisi hyvä aika tuolle kolmannelle koiralle, Arco ja Kepa täyttäisivät silloin neljä. Kolmanneksi koiraksi haluasin tietysti pk holskun ja uroksen. Mutta olisiko uroksen hankkiminen järkevää vai olisiko narttu parempi vaihtoehto? Miellän kyllä itseni ehkä enempi urosihmiseksi, mutta tämä johtuu ehkä siitä, että niiden ulkonäkö miellyttää narttuja enemmän. Itselläni on suht selvillä millaista koiraa hakisin mutta ainahan tämä on sattuman kauppaa. Sitten joskus mieleeni putkahtaa, että olisikin kiva jos omistaisi lyhytkarva holskun...Tulevaisuudessa tulen hyvin todennäköisesti hankkimaan jonkin laumanvartijarodun yksilön, ykkösenä on keskiaasianpaimenkoira ja hyvänä kakkosena estrela (jonka ulkonäkö miellyttää itseäni). Mutta tänä kuuluu 10-vuotis suunnitelmaan, johon kuuluu myös paikkakunnan vaihdos sekä työn muutos. Olen vakaasti päättänyt, että kun täytän viisikymmentä muutan pohjoiseen lähelle vanhempiani. Tästä on myös perheen kesken keskusteltu. No, nämä asiasta ovat vasta suunnitteluasteella. Mutta ihmisellä täytyy olla haaveita.
Influenssa jälkimaininkeihin on kuulunyt ihmeellinen väsymystila. Joten ollaan Anun kanssa koirapuistoiltu muutama kerta tun edellisen päivityksen jälkeen. Arcokin käyttätyi hyvin. Kari on välillä lenkittänyt Arcoa ja minä Kepaa. Eli normijuttuja ollaan puuhasteltu.
Odotan kovasti tuota toukokuun kanakurssi nelosta, ja pitäisi ruveta vähän taitoja treenamaan, lähinnä palkkausnopeutta.
Että tällaista tällä kertaa.
2009/1/10 Sikailevia koiriaOllaan käyty koirapuistoilemassa, meidän poppoo ja Anu koirinensa. Ollaan pidetty koirat pareittain eli Kepa ja Isto sekä Pila ja Arco, ja kivasti on sujunut. Toissa kerralla Isto ja Arco pääsivät toisiaan haistelmaankin, remmissä tosin. No, Arco murisi ja Isto käyttäytyi hyvin. Olin kovasti sitä mieltä, että koko porukan voisi laitaa kerralla puistoon juoksemaan. No, se oli silloin se.
Tänään käytiin kanssa puistossa. Puistoon tuli juuri ennen meitä pariskunta, jolla oli reilun vuoden ikäiset poikakoirat. Toinen oli ujon puoleinen ja toinen sitten reippaampi tapaus. Ajateltiin Anun kanssa, että laitetaans tytöt vieraiden poikien kanssa leikkimään. Tosin ensin kokeiltiin hihnoissa, että tuleeko Kepa ja Pila vielä juttuun keskenään. Ujompi poikakoira ei oikein ollut innoissaan holskutyttöjen päällekäyvästä tutustumisesta mutta reippaampi jopa yritti astua Pilaa ja Kepasta oli pojan perässä tosi kiva juosta. En kyllä ole ollenkaan varma, että oliko ekana pinkova poika ihan samaa mieltä. No, kauan ei poikakaksiko meidän kanssa puistossa halunnut olla vaikka kovasti vakuuttelimme koiriemme hyviä aikeita. Toisaalta koirien, siis holskujen käyttäytymistä kun seuraa niin ei ole mikään ihme, että niitä pidettään vähän omituisina ja ehkäpä vähän pelottavinakin.
Otettiinpa sitten Isto tyttöjen kanssa juoksemaan ja se menikin tosi kivasti. Aikansa juoksuaan Isto joutui autoon ja otettiin Arco puistoon. Se ei sitten mennytkään ihan niin kivasti, Kepa ja Arco aloittivat harrastamansa ärinäpörinän ja valitettavasti Pila joutui sijaiskärsijäksi. Arco niittasi Pilan maahan, ja onneksi Pilalla hermo moisen mokailun kesti eikä se lähtenyt mukaan Arcon mörinöihin. Kepa, joka mielestäni oli kaiken alkusyy, joutui auton perätilaan. Kun Kepa oli poissa puistossa ei Arcokaan Pilalle murissut eikä pörissyt. Todistettavasti meidän koirat sikailevat jos ovat samoissa tiloissa. Ja Arco ei kovin kummoista ärsykettä tarvi kun kuppi menee nurin. Jostain syystä Arcosta ei ole Kepaa pölläyttämään ja siitä sitten kärsii lähin vieras koira, ei kiva ei.
Liekkö syy moiseen käytökseen sitten Arcon autossa odottelu ja siellä kierrosten kohoaminen syystä: vieraita koiria ja kaikki muut puistossa tms. Tai sitten Kepan räkyttäminen käy Arcon hermoihin mutta koska ollaan samaa porukkaa koirat eivät keskenään matsaa. Tai sitten jokin grande finaale -koiratappelu vaanii meitä nurkan takana ja kerää mustia pilviä pääni päälle. Ovathan Arco ja Kepa samanikäiset... Ja tähän ei sitten auta kenenkään mennä sanomaan, että uros ja narttu eivät keskenään tappele, en muuten usko. No, ehkä vähän dramatisoin tilannetta mutta eikä kenellekään käynyt mitään, ärsyttää vaan joka tapauksessa.
Toisaalta esim. Pilan käytöksestä voisi olettaa (vaikka koiran käytöksestä ei voi olettaa mitään), että Arco vaan pullistelee epävarmuuttaan. En meinää tältä istumalta jaksa uskoa, että tosipaikan tullen Pilan käytös olisi samanlaista kuin tänään.
Arco on muutenkin taas kunnostautunut, ei meinannut eräänä aamuna laskea Karia töihin kahvitauolta. Koira oli maannut vaan eteisen oven edessä ja murissut ja irvistellyt. Aargh !!!Sanon minä. Kari väitti ihan pokerina, että oli pelännyt että koira tulee päälle. No, tähän en kyllä kuuna päivän usko. Arco väistää ihan nätisti kun sitä vaan rauhallisesti ja päättäväisesti komentaa västymään. Se kyllä väistää ja pitää mölyt mahassaa. Suututtaa vaan, että se, todennäköisesti Karin käytöksen johdosta, pääsee pullikoimaan ja vahvistamaan tätä "muttakun minä päätä miten täällä eletään"- juttua. Tosi koko episodi jaksioi itseäni hieman huvittaa, olisipa naurattanut kun Kari olisi soittanut minulle töihin "hei, käsketkö koiraa väistämään etten myöhästy töistä". No, onneksi Karilla on pitkä pinna eikä jutusta kummempia traumoja jäänyt kummallekaan osapuolelle. Olihan koira lopulta irvistellen väistänyt ja myöhemmin päivällä totellut Kari ekasta kommenosta. Tasaisin väliajoin näitä kokeiluita Arcon suunnasta tulee, täytyy vaan olla skarppina itse. Joku tietysti neuvoisi näyttämään koiralle roti fyysisesti mutta väitän vakaasti, etä omaksumamme linja on parempi. Arcon onneksi täyttyy sanoa, että sen onni on, että emme ole väkivaltaisia ihmisiä. Jossain muussa paikassa koira saisi todennäköisesti turpiinsa tämän tästä.
Onni on siis omistaa holsku! Edellisestä vuodatuksesta saattaisi joku ajatella päinvastoin mutta väärässä olisi. Haastetta pitää koirassa olla, että ei elämä käy pitkäksi.
Käytiin puistoilun päätteeksi Anun kanssa syömässä kebabia Toroksessa. Ja sovittiin, että mentäisiin koirapuistoon huomennakin jos jaksetaan. Toivottavasti meidän toopet sitten käyttäytyvät, ja ihailtavaa kansaliasrohkeutta Anulta, Pilalta ja Istolta.
2008/12/31 SairasteluaSitä se teettää, itku pitkästä ilosta. Tai voisiko sanoa poskiontelotulehdus pitkistä lenkeistä. Olen ollut sairaana viime torstai-illasta lähtien. Pihteinen, että ottaa päähän!
Torstai-iltana alkoi nousta kuume jota sitten kestikin tiistaihin asti. Maanantai-iltana sain raahauduttua lääkäriin, tosin olin jo hieman epävarma jaksanko sinne edes lähteä.
Olinhan alkanut voimaan pahoin ja maanantaina sitten jo oksensinkin. No, lääkäri määräsi sairauslomalle (harvinaisen ärsyttävä sana) ja antibioottikuurille. Ukaasilla, että jos olo ei ala kohoamaan, pitää perjantaina mennä verikokeisiin sydänlihastulehduksen poissulkemiseksi. Pitkäkestoinen, fyysisesti rasittava, liikunta on nyt pannassa ja ehdottomassa kiellossa. Joten koirien lenkit ovat viime aikoina olleet Karin varassa. Nyt Karikin on sairastunut ja on sairauslomalla sekin.
Hyvin koirat ovat asian ottaneet ja hyvin ovat minua hoitaneet. Kuumeen ollessa korkealla molemmat makasivat minun molemmin puolin, oli siinä sitten aika kuuma olo.
Vähän ihmeissäänhän nuo ovat ja kysyvin katsein katselevat meikäläistä. Tänään uskauduin eskimoksi pukeutuneena pihalle koirien kanssa, koirat touhusivat keskenään ja minä istuskelin puutarhatuolissa. Mukava oli niiden puuhia seurailla ja näyttivät nuo tyytyväisiltä kun saivat minut edes ulos istumaan. Pistäydyin pihalla tosiaan pariin otteeseen koirien kanssa. En arvannut niitä keskenään sinne laittaa kun täällä on paukuteltu ilotulitteita ja maanataista lähtien, ja tänään neljän jälkeen alkoi paukuttelua kuulumaan enemmän. Viimmeisin ulkoilu tehtiinkin ihan hihnoissa kotipihalla, varmuuden vuoksi.
Kuuden jälkeen alkoi tulitteita tulla kunnolla, koirat reagoivat haukkumalla. Tai Arco haukkuu tulitteita ja Kepa haukkuu Arcolle, koska se haukkuu. Luulen ja vaikuttaakin siltä, että syöttämäni Serene-UM rauhoittaisi koiria. Nytkin Kepa makaa sängyn päällä ja Arco olkkarin nojatuolissa, ja ovat ihan rauhallisia. Varmasti asiaan vaikuttaa se, että Kari vetelee hirsiä sohvalla ja minä olen täällä koneella. Eli koirien kannalta katsottuna kaikki on niinkuin ennenkin, nou hätä. Uuuden vuoden ilotulistus hommat ovat kyllä mielestäni maailman turhin asia, ja päivä on muutenkin ärsyttävä- rajoittaa koiraihmisten elämää ihan turhaan.
Jos jaksaisi, voisi huomenna puuhastella koirien kanssa jotain sisäjuttuja. Lenkille ei minusta taida kaveria vielä saada. Töihin menen näillä näkymin lauantaiksi.
2008/12/25 Lenkkeilyä ja vielä kerran lenkkeilyäMukavaa kun ollut vapaata. Eilen heräsin aikaisin ja pakkasin koirat autoon. Ajettiin Naukion koirapuistoon, niin koiruudet pääsivät juoksemaan irrallaan. Sitten pyrähdettiin kaupan pihalla pyörimässä ennekuin kauppa aukesi 07:00. Koirat odottivat autossa kun käväsin kaupassa. Päivällä tein molempien kanssa tunnin peruslenkin, syötiin ja otettiin päikkärit. Illalla Kari lähti Arcon kanssa lenkille ja me tytöt mentiin kaksin. JP ja Raija käväsivät aamupäivällä ja Kepa pääsi tapaamaan vieraita, Arco odotteli portin takana. Ja pääsi, minun tollon takia, vahvistamaan omien tilojen puolustamista. Pitäisi olla aina askeeleen edellä noita koiria.
Käveltiinkin Kepan kanssa oikein kunnon lenkki reipasta vauhtia. Käveltiin ensin tehtaalle päin ja kaarrettiin Käpylänrinnettä Kymin ammattikoulun ohin keskustaan. Kirkon ohi jatkoimme Kettumäentientietä pitkin Rekolan risteykseen ja Ratavallia pitkin Voikkaan sillan kupeseen ja siitä Tähteen kautta kotia. Aikaa meni sellaiset parisen tuntia ja kilometrejäkin taisi tulla kymmenkunta. Kepa käveli tosi, tosi hienosta. Olen saanut siltä vetämisen kokonaan pois, kävely sen kanssa on todella mukavaa. Oli rauhallista kävellä ja muita lenkkeilijöitä taisimme nähdä noin viisi. Autoja oli Rekolan suunnalla useita, ilmeisesti ihmiset menivät haudoille. Rauhallista ja hiljaista oli, ila oli tyyni ja pakkasta muutama aste. Nähtiin yhdet ketun tuoreet jäljet alkumatkalla. Ketut ovat ilmeisesti liikkeellä, ainakin koirein käytöksestä normilenkillä voisin väittään niin. Arco ja Kari olivat ennen meitä kotona, olivat kiertäneet ns. Tähteen lenkin.
Koirat olivat aika väsähtäneitä, olihan päivä ollut erilainen kuin ns. normaali työpäivä. Vapaapäivänä koirat eivät varmaan saa olla niin rauhassa kuin työpäivinä, täytyyhän meidän ihmisten tekemisiä pitää silmällä koko ajan.
Tänään heräsin seitsämältä ja lähdin ensin Kepan kanssa lenkille, käveltiin noin tunti. Vaihdoin Arcoon ja käveltiin poitsun kanssa Voikkaan lenkki, aikaa meni noin 1,5 h. Ei kierretty keskustan kautta vaan mentiin pelojen halki ja ihailin "melkeimpä" maalaismaisemaa. Pakkasta oli nyt enemmän kuin eilen. Aro käveli hienosti kanssa.
Koirien hihnakäytökset, erikseen ovat hyvät. Tämä sana "hyvä" pitäisi vaan saada liitettyä niiden yhteislenkkittämiseen myös. No, tavoitteita täytyy olla. Koirien kanssa otan koirien kanssa jotain perusjuttuja ja Arcon kanssa olen leikkinyt taisteluleikkiä. Haluaisin sen pystyvän leikkimään ko. leikkiä aivan vieraassakin ympäristössä.
Illalla käyn vielä erikseen koirien kanssa noin tunnin lenkit, ja ajattelin olla huomenna reipas ja ajaa koirapuistoon aamulla aikaisin.
2008/12/21 KoirapuistoiluaKäytiin tänään pitkästä aikaa koirien kanssa koirapuistossa. Anu soitteli, että saisiko meistä puistoiluseuraa, joten tottahan toki puistoon piti päästä. Haluttiin minimoida mahdolliset "tapaturmat", jaettiin koirat pareiksi ja aloitettiin helpoimmasta päästä...
Eli otettiin juoksemaan ja leikkimään ensin Isto ja Kepa. Mukavasti meni ja Istokin intoutui leikkimään kun pääsi vähän vieraamaan tytön kanssa juoksemaan, vaikka vanhoja tuttujahan koirat keskenään olivat. Kun koirat rupesivat vain istuskelemaan vaihdettiin pari toiseen, "äksönpari" Pila ja Arco pääsivät juoksemaan Iston ja Kepan odotellessa autoissa.
Hyvin meni Arcolla ja Pilallakin keskenään. Arco yritti kyllä kovasti kommentoida ja vähän omia Anua mutta Pila osasi ottaa asiat lungisti. Arco tosiaan toisinaan murisi mutta taisi örinät kuulua ihan leikin tiimellykseen, koska Pila ei vetänyt herneitä nenäänsä. Tähän äksönpariin suhtauduimme kuitenkin vähän tyylii "mitähän tapahtuu" mutta hyvin meni. Pilalle erikoismaininta pitkästä pinnasta. Pilalla on tapana pitää Istolle kotona jöötä mutta koti on eri paikka kun puisto, ja mukavahan se koiristakin on tavat muitakin koiria.
Koska koirapuistoilu on omistajille varsin rankkaa ja energiaa vievää, veimme koirat kotiin ja kävimme Anun kanssa syömässä Toroksessa.
Mukavaa, että ensi viikkolla on useampi vapaapäivä. Se tietää lenkkeilyä koirien kanssa ja jotain muuta mukavaa aivojumppaa, koirille siis.
2008/12/18 Kepa röntgenissäKepa kävi tänään selkä-, häntä-, lonkka-, ja kyynärkuvissa. Samalla katsastettiin nuo kulmahampaat. Selkä, häntä, ja kyynärät olivat ihan hyvät eli kaikki ok. Lonkat eivät sitten, yllätys yllätys, olleetkaan ihan niin ok. Oikea lonkka oli huonompi kuin vasen. Eläinlääkäri epäili, että oikea olisi mahdollisesti C ja vasen B. No, ootellaan ja katsellaan mitä viisaammat Kennelliitossa sanovat. Minusta vasen näytti huonommalta kuin Arcon lonkat, jotka olivat BB. Mutta olivatpa ne Kepsun lonkat mitä tahansa (tuskin ne D;t ovat), niin ne eivät todennäköisesti tule koiraa vaivaamaan kuin vanhana. B- lonkathan ovat hyvät, joten ei tuo C mikään katastrofi ole. Sinänsä vaan ihmeellistä, että olisin voinut vaikka lyödä vetoa, että Arcolla olisi ollut huonommat. Kepa on kova hyppimään, Arco taas ei hyppää kuin käskystä. Mutta näinhän nämä menevät, että päällepäin ei voi tietää.
Tämä lonkkakuvas varmisti nyt sen, jo melkein varmana pidetyn asian, että Kepalla ei tule olemaan pentuja.
Kepalta kuvattiin toinen ylä- ja toinen alakulmahammas. Näistäkin se, joka ei vaikuttanut niin pahalta, olikin todellisuudessa huonompi. Hammasepisodille on jatkoa helmikuussa, samoin Kepa menee sterilisoitavaksi samoilla nukutuksilla. Allekirjoittanut pitää siis lomaa helmikuussa ja potee kotona operaatiot läpikäyneen koiransa kera. Näillä näkymin kesälomaa ei sitten ole elo-syyskuussa kuin neljä viikkoa. Ellen ole niin radikaali, että otan helmikuuksi palkatonta lomaa.
Kepa käyttäytyi eläinlääkärissä esimerkillisesti.
Että silleen...
2008/12/13 Voittaja-08 näyttelyAamulla aikaisin ajeltiin Valko ja Rico holskujen omistajien Samin ja Tessan kanssa Helsinkiin Messukeskukseen koiranäyttelyyn. Oltiin ihan turisteina ja jätettiin omat koirat kotiin. Lähdettiin Inkeroisista puoli kahdeksalta ja oltiinkin hyvissä ajoin paikalla, autokin saatiin Messarin parkkiin.
Katseltiin kaikki karvamuunnokset ja olin oikein ylpeä, että sain kirjoitettua kaikki tulokset ylös. Tuomarilla oli todella tiukka linja, moni koira sai T. Väristä sakotettiin ja samoin jos koiran kehäkäyttäytymisessä oli toivomisen varaa. Lähinnä kun koiran liikkeitä ei näkynyt. Pienestä rimpuilusta hampaiden katsomisessa ei ollut väliksi mutta jos käytös muuten oli "höheltämistä" niin siitä kait rankaisi. Liian tummat koirat eivät tuomarin silmää miellyttäneet mm. eestiläisen Eviko kennelin uros sai harmaan nauhan, vaikka koiran liikkeet olivat mielestäni hyvät ja muutenkin koiran kehäkäyttäytyminen oli mukavaa katseltavaa. Kuulemma oli tuomari sanonut, että koira oli liian belgimäinen ja tummahan se väritykseltään oli, raitoja ei näkynyt yhtään.
Shoppailtiin hiukan kehän jälkeen ja ajeltiin sitten kotiin. Mukava päivä kaikin puolin ja oli kiva tavata tuttuja mm. Ecco-Annia ja poikakaveria
 , Arcon kasvattajaa Lissua ja muita holskuihmisiä. Illalla kävin Kepan kanssa kävelemässä kahden tunnin lenkin. Tytsy käveli todella hienosti löysässä hihnassa, lenkkeily olikin niin mukavaa, että lenkki venähti ajateltua pidemmäksi. Kari puolestaan lenkitti Arcon ja koirakin pysy nyt hihnassa kiinni. Aamulla ajellaan koirien kanssa koirapuistoon. 2008/12/12 Koira karkuteillä ja koirien treffailujaKari tunnusti minulle eilen töistä tullessani, että Arco oli ollut iltapäivällä karkuteillä. Härreguud!!!!. Isäntä on innostunut koirapojan kanssa lenkkeilystä oikein urakalla ja oli siis eilen töistä päästyään lähtenyt Arcon kanssa lenkille. Tapasi jonkun tuttunsa lenkin loppupuolella ja jäänyt kaverinsa kanssa parantamaan maailmaa, Arco oli turinatuokion ajan istunut kiltisti Karin vieressä mutta kun tuttu mies lähti matkaansa jatkamaan, oli koira rähähtänyt ja vetäissyt itsensä irti remmistä. Arco oli lähtenyt lönkyttelemään pitkin pyörätietä ja vielä vilkaissut taakseen, että tulekoo se taluttaja perästä. Koira oli jolkotellut pyörätietä pitkin meidän omalle tienpätkällemme ja ohittanut talomme ja mennyt naapurin pihaan. Sieltä Kari oli sen sitten kiinni saanut.
Olin tosi vihainen ja epäilin kovasti tuota remmin lukon pettämistä koska lukko on nytkin ihan ok. No, pääasiahan on, että koiralle ei käynyt mitään eikä se aiheuttanut kenellekään mitään ongelmia ja on nyt kotona. Kauan tuo karkumatka ei kestänyt ja Kari sanookin, että hänellä oli katseyhteys koiraan koko ajan. Onneksi ei juoksennellut autotielle tai todella ottanut ritoloita. Arco oli kuulemma naapurin pihasta tullut käskettäessä luokse. Ja todistetusti se osaa kotiin tai ainakin näille nurkille.
Toissailtana tavattiin Arcon kanssa iltalenkin yhteydessä naapurustossa asustava Rölli-koira. Rölli on 9 kk vanha sekarotuinen poikakoira, ja varsin vikkeläliikkeinen otus. Oli muutamassa sekunnissa kietänut Arcon mahan alta ja etujalkojen välistä pariin kertaan niin, että Arco oli niputettu sen fleksin naruun. Arco seisoi vähän hölmön näköisena ja Röllin omistaja taputteli sitä selkään ja kehui kuinka se "on kiva ja nätti koira". Kielenpäällä oli jo varoitus, että "älä koske siihen" mutta ilmeisesti Arco oli kaikesta niin pöllämystynyt, että ei tajunnut asiaa kommentoida. Rölli oli tällä välin ja työntänyt kuononsa treeniliivii taskuun ja nuuskutti sieltä Arcolle tarkoitettuja nameja yrittäessäni saada Arcon etujalkoja irit sen fleksin "nippusiteestä". Kun saimme koirien narut selvitetyiksi kävelimme loppulenkin yhtämatkaan meille saakka. Kovasti Arco Röllistä tykkäsi ja olisi mieluusti vielä jatkanut kaverin kanssa lenkkiä.
Kepan kanssa tapasimme eilen lenkin yhteydessä meidän tonttinapurina asustavan Tuisku-koiran. Tuisku on jo hieman iäkkäämpi leikattu narttukoira ja isäntänsä Kimmo hieman epäili tyttöjen juttuun tulemista mutta mitään ongelmia ei ollut. Kovasti olisi tyttöjä leikittänyt ja olisi ollut kiva juosta peräkanaa. Yhtämatkaa tultiin parisenkymmentä metriä ja Kepa oli tosi polleena ja käveli hienosti vieressä kun oli koirakaveri mukana.
Naapurustossa asuu todella paljon koiria ja useimmillla on vielä kaksi koiraa. Koirarodut ovat suht hyvin edustettuina suurjapaninkoirasta eestinajokoiraan.
Huomenna aamulla on tarkoitus lähteä ajelemaan kohti Helsinkiä ja Voittaja-08 - näyttelyä. Mukava mennä katsomaan muita holskuja ja voisihan sitä mahdollisuuksien mukaan vilkaista muutamaa muutakin rotua. Harmi, että laumanvartijat ovat kehissä sunnuntaina. 2008/12/3 LeikkikavereitaKäytiin Arcon kanssa treffaamassa maanantaina Leo-koiraa ja Satu-omistajaa. Arco ja Leo ovat tunteneet toisensa aivan pennusta asti ja ovat myöskin suht saman ikäiset.
Edellisesta tapaamisesta oli kulunut jo jonkin aikaa mutta hyvin pojat juttuun tulivat. Arco tosin oli kiinnostuneepi fasaanesta kuin leikeistä Leon kanssa. Arcolle ko. linnut olivat aivan uusi tuttavuus, joita pitikin sitten vahtia ja haukkua oikein urakalla. Kepa jätettiin näiden treffien ajaksi kotiin, ihan varmuuden vuoksi, ettei juoksunsa lopettanut tyttö olisi poikien välejä sotkenut. Seuraavaksi pääsee tytsykin mukaan Leon luokse.
Arco pääsi myös leikkimään erään iltalenkin yhteydessä naapurustossa asuvan lyhytkarvaisen colliepojan kanssa. Luullakseni koiran nimi on Saku ja sen tiedän varmasti, että ikää sillä on kuusi vuotta. Arcon mielestä tämä koira on ihan huippu. Kyseiseen koiraan törmättiin Kepan kanssa eilisellä iltalenkillä ja Kepakin olisi mieluusti kyseisen koiraherran kanssa leikkinyt. Oli kyllä oikein mukavan oloinen koiran minunkin mielestäni.
Aamulla ennen töihin lähtöä otin molempien koirien kanssa huvin vuoksi katsekontaktia. Istutin koiria vierkkäin ja palkkasin silmiin katsomisesta. Kepan kanssa olekin nyt lenkkeillyt fleksin sijasta normaalin taluttimen kanssa. Lähinnä olen halunnut karsia koiralta pois hihnassa vetämistä, jota juoksujen tuoksinassa alkoi esiintymään. Eilinen lenkki menikin ihan hyvin. Kepa löysyttää itse remmiä, jos se meinaa kiristyä, kääntymällä ja ottamalla muutaman askeleen minuun päin. Tämä on tavoite ja ainakin eilen se saavutettiin. Arco tämän homman jo osaakin, eikä se remmissä vedäkään.
Mukavaa, että tulevana viikonloppuna on vapaata .2008/11/30 Luopumisharjoituksia ja supikoiriaInnostuin tänään aamutuimaan hieman harjoittelemaan koirien kanssa. Kepan kanssa otettiin vain luopumisharjoitusta eli koira luopuu kädessäni olevasta namista saadakseen sen. Pidän siis namia avokämmenellä ja koira tietenkin harjoituksen alussa yritää napata sen, tällöin nyrkki kiinni ja odotetaan niin kauan että koira jättää nyrkin rauhaan ja heitetään nami koiran taakse. Kepa oli kyllä harvinaisen innoksas saamaan namin, se puri, raapi ja nuoli kättäni suhteellisen pitkään ennenkuin sain sitä palkattua. Mutta edistyttiin suht nopeasti siihen, että Kepa kävi haistamassa kättäni jolloin jouduin laittamaan käden nyrkkiin, heti tämän jälkeen Kepa kyllä peruutti kädestä poispäin ja pääsin palkkaamaan koiran.Eli ei vielä olla samassa pisteessä kuin Arcon kanssa.
Arcon kanssa otetiin luopumista myös, ihan vaan muistin virkistämiseksi koska koira jo tämän jutun osaa. Arcoa voi ikäänkuin "jahdata" ympäri huushollia nami avokämmenellä ja koira vaan peruuttaa namista pois päin ja kääntää päänsäkin pois ettei näkisi namia. Aika huvittavan näköistä. Arcon kanssa otetiin vielä kosketuskeppiharjoitusta ja tassulla alustaan koskemista sekä istumista ihan minun eteeni.
Nyt illalla kävelin kummankin koiran kanssa erikseen ns. peruslenkin ja Arcon kanssa nähtiin kaksi supikoiraa. Lenkin varrella on ojan ylittävä siltä ja sillalla Arco rupesi ns. patsastelemaan ja tuijotti ojalle päin. Sanoin, että "älä viitsi höpsiä ei siellä mitään ole" enkä todellakaan huomannut mitään. Arco rupesi haukkumaan ja parinkymmenenmetrin päästä lähti kaksi supikoiraa vipeltäämään kovaa vauhtia meistä poispäin. Luulen myös kummankin koiran käytöksen perusteella, että paikallinen kettukin oli liikekannalla.
Sandran kanssa käytiin tänään elokuvissa katsomassa "Mamma mia", joka olikin ihan mukava elokuva. Edellisestä elokuvissa käynnistä taisikin olla aikaa jo kymmenen vuotta. 2008/11/28 Kissoja ja koiriaVeikkasin silloin kun Arco meille muutti, että kissojen elämä muuttuu "normaaliksi" kahden vuoden kuluessa. Normaalilla tarkoitan sitä, että kissat kulkevat, syövät jne. samalla tavoin kuin ennen koiran tuloa. Vähän pidempi aika tähän kuitenkin kului, koska tilanne alkaa nyt muistuttamaan kissojen kohdalla elämää "ennen koiria". Tiedä sitten viivästyttikö Kepan meille muutto tätä asiaa vai lämpenevätkö kissat vaan niin hitaasti.
Kissathan ovat eläneet koko koirien meillä olo ajan ihan normaalia elämää. Mutta ovat olleet varovaisia suhteessa koiriin, esim. koirien riehuessa sisällä kissat oleilevat kiipeilupuissaan tai muussa turvalliseksi todetussa paikassa. Poikkeuksen on tietysti muodostanut koirapoliisi-Olga, joka on puuttunut koirien "huonoon" käytökseen. Nooruksen ja Zulian käytöksessä on lähiaikoina tapahtunut selvä muutos.
Kari oli eräänä iltana syöttänyt vierkkäin istuville Zulialle ja Arcolle vuoronperään kinkkuleikettä. Kissa, niinkuin koirakin, olivat malttaneet istua paikoillaan ja odottaa omaa vuoroaan. Tänään Kari oli jättänyt koirat ja kissat samoihin tiloinin ja jäänyt vakoilemaan tapahtumia ikkunan taakse. Noorus, joka on arkajalkojen arkajalka, oli istunut eteisen tuolilla. Arco oli lähestynyt kissaa, joka ei siis ollutkaan tavoilleen uskollinen eikä pinkaissut karkuun, vaan istuä törötti tiukasti tuolilla. Ohimennessään Arco oli käynyt nuolemassa Nooruksen pään ja jatkanut sitten nukkumapaikalleen saunaan.
Mehän olemme olleet todella varovaisia kissojen ja korien kanssa. Todennäköisesti kissat eivät ole koirista kärsineet kun mitään stressioireita ei niille ole tullut. Aluksihan olin ihan varma, että ainakin Noorus sairastuu johonkin pissavaivaan stressin takia tms. No, tätähän ei kuitenkaan tapahtunut.Tietysti eläimet ovat eläimiä ja mitä vaan voi oikeasti sattua milloin vaan. Mutta olen erittäin tyytyväinen nykyiseen tilanteeseen. 2008/11/24 Hyvän hajuisia tyttöjäMeillä on kotona härdelli. Siis sellainen härdelli kuin vain yksi juoksuinen tyttökoira ja hajumaanikko poikakoira voivat vaan saada aikaan. Naapurin mieskin oli katsellut epätoivoisena koiriemme puuhastelua pihalla. Kari oli joutunut häntä lohduttelemaan, että "ei meille koiranpentuja ole tulossa. Arco on leikattu". Ehkä ajatus kymmenestä holskun pennusta olisi saanut naapurisovun liitokset natisemaan. Vaikka itseäni houkuttaa kovin ajatus YHDESTÄ holskun pennusta kovastikin.
No tiedossahan on, että härdelli ei jatku enää kauaa. Nyt ei olla viitsitty pitää koiria vahtimatta pihalla, vaan ollaan toppuuteltu niiden intoa tuottaa jälkeläisiä. Arco tottelee hyvin tässä asiassa mutta Kepaa hormoonit tuntuvat vievän kovasti, tosin Arcon hormoonituotantoahan on kirurgisesti vähennetty. Juuri nytkin Arco on pihalla yksinään ja Kepa vikisee tuulikaapissa, raukka.
Lunta on satanut kovasti. Ja koirat ovat innoissaan. Kissat eivät niinkään, ainoastaan Olga mieluilee kissatarhaan. Sandra putsasi tänään kissatarhan katon lumesta, mikä olisin erinomainen juttu.
Tulevana viikonloppuna on kolmen päivän vapaa, joten tiedossa on pitkiä lenkkejä ja puuhastelua koirien kanssa. Kivaa!!!
Sanna olikin kommentoinut tuota edellistä kirjoitusta Arcon luonteesta
 . Tottahan se taitaa olla, että ei ne omenat ainakaan kovin kauas puusta pompi . Täytyy myöntää, että koiran ja minun välinen suhde on kohentunut kummasti kun olen tyystin unohtanut koiran fyysisen kurittamisen. Vaikka sitä ei juurikaan ole sitten pentuaikojen "kurmotettu" vaan käsketty ja komennettu sanallisesti.Olen kiitollinen Rajamäen Jaanalle, joka valoi uskoa ajatukseeni, että dominoivan koiran kanssa ei ole järkevää lähteä fyysisesti mittelöimään varsinkin silloin kun sanallinen käsky tehoaa. Tuohon Arcon harrastamaan murinaan Jaana sanoi, että "jos koira tottelee, niin anna murista. Jos karsit fyysisillä rankaisulla murinan pois, saattaa sinulla kohta olla käsissä koira, joka hyökää/puree varoittamatta". "Laumanvartijakoirat"-kirjassa todettiin vielä tuosta dominassista se, että se on koiran luonteessa oleva asia, eli ei mitään omistajan tekemisillään koiran luonteeseen "tuotu" juttu. Lisäksi Arco on tarkka resursseistaan, esim. lepopaikka ja ruoka. Ruuan kanssa tai sen vahtimisessa, ei enää ole ollut mitään ongelmia. Eilenkin otin Arcolta ydinluun auttaakseni sitä saamaan syötävän ytimen pois. Ei mitään kommentointia tai vahtimista. Nameja koirat etsivät yhdessä jne. eikä tässäkään mitään ongelmaa.
Wirenin Tommy sanoi Arcosta jo pentuna, että se on ennemmin pehmeä kuin kova koira. Ja Tommy sanoi, että hänen mielestään pehmeä koira on "fiksumpi" eli oppii tosi nopeasti. Ja Arcon kohdallahan tämä pitää paikkansa tosi hyvin.
Terävyyttäkin taitaa Arcolla olla ihan omiksi tarpeiksi, ei se mikään superterävä ole mutta reagoi kyllä nopeasti.
Olen Arcon kanssa oppinut koirista varmaan enemmän kuin olisin koskaan oppinut, jos esim. Kepa olisi ollut ensimmäinen koirani. Ja tiedosta kyllä hyvin, että Arcosta olisi saattanut tulla aika ongelmallinenkin tapaus. Arcon onneksi tutustuin Wirenin Tommyyn ja Rajamäen Jaanaan
.Ja tietysti olen tosi kiitollinen Lissulle ja Sannalle siitä, että Arco on meillä
. |
|
|
