Arco ja Eija 的个人资料Hollanninpaimenkoirat Ar...照片日志列表 工具 帮助

日志


2008/9/27

Loma lopussa

Loma on lähestymässä loppuaan ja huomen aamulla aikaisin lähdetään ajelemaan Karin ja koirien kanssa kotia kohti. Loma meni nyt lähinnä lepäillessä. Koirien kanssa harjoiteltiin tynnyrin kiertämistä, ihan huvin vuoksi vaan. Ja metsässä käytiin kävelemässä nyt Posiolla ollessa, mitään pitkiä lenkkejä ei tehty. Koirat oleilivat paljon pihalla ihmisten ollessa puuhommissa.
 
Valokuvia on lisätty kolme kansiota;" Tolosjoki, Saariselkä", "Saariselkä, Kaunispää" ja "Kerttu ja Arco ruskassa".
2008/9/23

Eija kirjoittaa

Kepan jalka, tai siis antura, on nyt kunnossa. Palkeenkieli on mennyt kiinni, jalka ei arista yhtään eikä ole tulehtunut. Eri hyvä juttuHymy. Tytsy on hieman tylsistynyt, joten tänään tehdään ainakin pidempi lenkki ja jotain muuta. Uimistakin voisi mielestäni kokeilla koska Kepa siitä tykkää.
 
Eilen ajeltiin koirien kanssa Posion apteekille ja ostettiin matolääkkeet. Tilasin Kepalle ajan rokotukseen ensi maanantaiksi Eläinsairaala Sykkeeseen. Koirat siis madotettiin eilen. Keiteltiin osatamani naudan maksa namipaloja varten, ja tänään ryhdytään sitten jotakin juttua harjoittelemaan.
 
Kuvia ei ole vielä saatu laitettua, mummo on kyllä niitä kiitettävästi napsinut. Oiskohan niitä tällähetkellä lähemmäs 300 kpl.
 
Palaan asiaan myöhemmin...
 
 
2008/9/21

Takaisin Kitkalle

Eilen palattiin takaisin tänne Posiolle. Torstaina Saariselällä oli ihan luppopäivä, lueskelin ja koiratkin nukkuivat lähes koko päivän. Tehtiin ihan pieniä, peruslenkkejä. Illalla tutkittiin Kepan jalka, hieman oli vuotanut, muutaman tipan. Otettiin teippikin pois ja huuhdeltiin jalka suihkun alla. Reunat eivät olleet meneet kiinniSurullinen. Laitettiin samat systeemit kuin aiemminkin.
 
Perjantaina Arco pääsi porukoitten kanssa pidemmälle lenkille, n. 10 km. Me käveltiin Kepan kanssa nyt vähän pidempi lenkki, noin vajaan tunnin verta. Tytsyllä olisi ollut virtaa vaikka mihin. Näyttää tylsistyvän koko koira tällaiseen hissun kissun-elämään. Btw. Kepallla on alkanut valtaisa karvanlähtöaika, se alkaa muistuttamaan lyhytkarva holskua. Aika jännä juttu, vaikka juoksun pitäisi alkaa vasta ensi kuussa. Arcokin on pikkaisen sitä mieltä, että Kerttu haisee hyvältäLeveä hymy. Vaarista on paljastunut siivousintoilija, se ei malta laittaa imuria kaappiinkaan vaan imuroin paikat noin kerran tunnissaSilmänisku. Mummo luuli eilen illalla, että sisälle on tullut rottaLeveä hymy vaikka Kepa vaan oli rapsuttanut itseään hieman kyljestä- lattialla oli rotta ja hiiri roikkui Kepan tassussa. Karvaa on lähtenyt varmasti yhden muovikassillisen verra. Oikeasti Kepan maha alka olla ihan kalju, se tarttee varmaan fleese-haalarin kuin ilmat kylmenee.
 
Koska itselläni on sama pää kesät talvet, unohdin hajuerottelu-jutut kotiin. Huomenna aloitetaan koirien kanssa harjoittelemaan jotain juttua, täyttyy vielä miettiä mitä se voisi olla.
 
Eilisestä asti Kepa on ollut sisällä ilman sukkaa (ulkona vielä sukkaa pidetään), teippi jalassa on vielä. Antura ei ole vuotanut. Elelemme toivossa, että päästäisiin tänään mettälenkille. Täällä ei sitten muuta olekaan tapahtunut...
 
 
2008/9/17

Kepan onnettomuus

Oisihan se pitänyt arvata, että jotain Kepalle käy, taas. Se on harvinaisen onnettomuusaltis koira. Henkivakuutuksen otto taitaa mennä harkintaanSilmänisku.
 
Tiistaina päätettiin kävellä ihan tässä lähellä, joten lähdettiin kiertämään Kaunispään tunturi. Koirat olivat 8 metrin flekseissä, joten liikkumatilaa oli normaalia enemmän. Tunturin rinteellä oli mukava koirien juosta ja välillä pulahtaa vesipoteroihin vilvoittelemaan. Oltiin tulossa jo takasinpäin kun mummo huomasi, että Kepan jalasta vuotaa verta. Sen varpaan anturaan oli tullut melkoinen palkeenkieli. Mitään havaintoa ei kenelläkään ollut milloin ja mihin koira tassunsa oli satuttanut, kun se ei sitä juurikaan aristanut. Anturaa putsailiin ja palkeenkieleen menneet hiekanjyvät kaivettiin pois hammastikun avulla. Jalka desifioitiin ja palkeenkieli vedettiin kiinni laastariteipillä ja päälle sideharsoa ja lasten jarrusukka. Jarrusukkien valikoima täällä Saariselällä oli aikaisen huono.
 
Illalla käytiin kävelemässä puolisen tuntia kestävä lenkki ihan pyörätietä pitkin, Kepan jarrusukka oli saanut kakkapussista suojan ympärilleen. Lenkin jälkeen katsastettiin antura ja olihan se vuotanut. Laitettiin uusi side yöksi.
 
Tänään aamulla kävin kävelemässä samaisen lenkin koirien kanssa, jonka jälkeen Kepan tassu katsastettiin. Oli taas vuotanut vähän. Irrotettiin laastariteippi, putsattiin haava, joka näyttikin siltä, että olisi alkanut umpeentua. Laitettiin edellistä leveämpi laastariteippi, joka peitti nyt koko palkeenkielen ja sitten päälle muut systeemit.
 
Me jäätiin nyt Kepan kanssa kämpille ja Arco pääsi mummon ja vaarin kanssa patikkareissulle. Kepalla on nyt melkein liikkumiskielto, kun pelätään, että palkeenkielen reunat eivät ota kiinni. Toivotaan nyt, että koipi paranisi ilman lääkärin tikkauksia ja että haava ei tulehtuisi.. Onneksi koira ainakin astuu jalalle, että niin kipeä se ei ole.
 
Harmittaa kovasti koiran puolesta. Tylsää tämä sisällä oleminen varsinkin kun ilmat ovat olleet tosi hyvät. Aurinko on paistanut täällä Saariselällä joka päivä melkein pilvettömältä taivaalta.

Eija kirjoittelee Saariselältä

No niin, odotettu talviloma alkoi. Viime keskiviikon ja torstain välisenä yönä ajettiin koirien kanssa Posiolle. Huilailtiin pari päivää ja launataina tultiin tänne Saariselälle.
 
Sunnuntaina käveltiin n.15 km lenkki Iisakkipään rinnettä Piispanojan laavulle ja sieltä kämpille. Piispanojalla paistettiin makkaraa ja koirat käyttäytyivät siivosti, kumpainenkin, vaikka ihmisiä oli paljon liikkeellä. Arco ei siis yrittänyt omia levähdyspaikkaa vain meidän käyttöömmeSilmänisku. Koiriakin oli aikaisen paljon ihmisillä mukana ja ne ohitettiin ihan mallikkaasti, Kepa muutaman holskuhypyn kera.
 
Maanantaina patikoitiin Tolosjoen viertä Toloslaavulle makkaranpaistoon. Aikaa lenkkiin meni 7 tuntia ja kilometrejä tuli parisenkymmentä. Koirat kahlailivat joessa tämän tästä ja maisemat olivat nätteja ja reitti mukavan vaihtelevaa kävellä. Poroja oli paljon ja siitäkös koirat aina riemastuivat. Hermot kyllä meinasivat mennä. Olisin ollut valmis laskemaan koirat irti mutta vaari toppuutteli. Sanoi, että "nehän voivat juosta vaikka Norjaan ja mistäs ne me sitten löydetään?". Oltiin ihan rätti poikki koko porukka kun päästiin kämpille takaisin.